Hassuja juttuja

Hehei!

Olen tässä jo muutamassa viime lööpissä lupaillut hassuja juttuja mitä viime aikoina on tullut vastaan. Pari kuukautta sitten sain tuollaisen Blackberry-puhelimen, jota jo aivan väärin suomennettuna kutsuin mustaherukaksi, vaikka oikeastihan se on karhunvatukka. No jokatapauksessa, marjan värillä ei ole merkitystä, vaan sillä, että siinä on kamera, johon olen saanut tallennettua kaikenlaisia mielenkiintoisia pisamanaaman keksintöjä ja päähänpistoja.

Briteissähän on periaatteessa kolme puheenaihetta: Ylipainoisuus, puukotukset ja liika juopottelu: 40% briteistä arvioidaan olevan reilusti liikalihavia 15 vuoden päästä, mikäli hallitus ei asialle jotain tee. Lontoossa on puukotettu kuoliaaksi 17 teiniä vuoden vaihteesta lähtien. Paras oli kuukauden takainen ranskalaiskämppisten surma, jossa jalkapallofinaalin keskeltä yllätetyt ranskalaisten ruumiit löydettiin kämpästä poltettuna ja 240 puukonreijällä. Alkoholista mulla ei ole mitään faktaa esittää, näille vaan tuntuu tuo keitto maistuvan. Etenkin Skotlanti on tunnettu hyvistä juomatavoistaan. Mediassa on myös paljon esillä kovat hinta-alennukset. Joulun aikoihin supermarketista saa kolme laatikkoa kaljaa 20 punnalla, reilusti alle 40 eurosenttiä tölkki.

Ensimmäinen hassu kuvani liittyykin jo meille kaikille Olutmaisterin tarinoita lukeville tuttuun alueeseen, eli olueen. Rakas kilpailijamme panee tuollaista kevyttä 9 volttista seurustelujuomaa, mutta kantaa kuitenkin vastuunsa ihmisten juomatavoista:

"9.0% Please drink responsibly". Kiitos neuvosta!

Mitä ylipainoisuuteen tulee, valtio yrittää erinäköisillä kampanjoilla kannustaa ihmisiä syömään terveellisesti. Monet kampanjat ovat fiksuja ja Olutmaisterin markkinointisilmällä pisamanaamaa lainaten: "Spot on!". Tapojen muuttaminen on kuitenkin hankalaa kun kevyitä vaihtoehtoja ei joka paikassa ole tarjolla. Vähän sellainen muna-kana-juttu.

Olutmaisteriahan ei munat eikä kanat sinäänsä kiinnosta, puhumattakaan ruokavalioista, vaan lähinnä vatukkaan tarttunut kuvat ei-niin-onnistuneesta mainoksesta:

Tässähän ei ole kyseessä suinkaan valtion opetuskampanja, vaan päinvastoin, kalaperunayhtiö käyttää häikäilemättömästi hyväkseen ruoasta mitään ymmärtämätöntä brittiä. Jos pisamanaama ei ymmärrä eroa vihreän salaatin ja perunan välillä, uskoisin hänen kuitenkin tunnistavan värit. Niin tai näin, ranskalaisia mainostetaan salaattina.

Salaatista tulikin mieleen eräs lauantai kun potkupallon jälkeen väsyneenä raahauduin kotimatkalla Asda-nimiseen 24h supermarkettiin. Oli säkkiä sen verran, että ajattelin olla ovela ja työntää ostokärryn bussipysäkille asti, olinhan luonnollisesti valinnut sellaisen kärryn, missä se panttirahaluukku on paskana, joten pantin menettämisestäkään ei tarvitsisi huolia. "Väärin!" Arvoisa Olutmaisteri.

Britti on nimittäin kehittänyt peijakkaan ovelan keksinnön viekkaita asiakkaita, kuten Olutmaisteria varten:

Ostoskärryn renkaisiin on asennettu automaattinen lukko, joka laukeaa kun kaupan tontilta yrittää pois. Mikä viekkaus! Mahtavaa Hra. Isobritannialainen.

Kun kärry pysähtyy tontin rajalla 150m kärrynpalautuspisteestä, on niitä sitten tietenkin läjässä enemmänkin, ja kaikissa panttirahat sisällä. Seuraavat kauppaan tulijat voivat sitten siitä tien varresta koukata kärryn kätevästi matkaan tai kuvassa näkyvä pummi voi niitä pukkailla siinä edes takaisin kaljalanttien toivossa. Tämähän ei ole tarkoituksen mukaista, mutta varsin kätevää kuitenkin.

Kun kerran aloitettiin salaateista niin päätetään tämä ruokajupina yhteen Edinburghin arvostetuimpaan ravintolaan. Seuraava kuvasarja tuskin kaipaa sen kummempia selittelyitä:

Olen aina sanonut kiinalaisesta ruoasta, että ne voisivat vaikka friteerata paskaa, niin se maistuisi hyvältä. Luulen vakavissani, että Skotlantilainen on itse asiassa näin tehnyt. Mutta oli mitä oli, hyvää on!

Ruoan maailmasta päästäänkin toiseen Britannian ylpeyden aiheeseen, nimittäin joukkoliikenteeseen. Aihehan on jo tuhansille blogin lukijoille tuttu ja sitä on fanipostissakin paljon käsitelty.

Jos sinulle sattuu yhtä huono tuuri, kuin alla olevan polkupyörän omistajalle, saatat olla vaarassa joutua käyttämään joukkoliikennettä...


...Ei kuitenkaan kannata hätääntyä. Sitä on paljon tarjolla, siis joukkoliikennettä. Valitettavasti tässäkään asiassa määrä ei korvaa laatua.

Ensimmäinen ongelma tulee jo ennen kuin junaa pääsee lähellekään. Informaation tuottaminen tuntuu nimittäin skotille olevan ylivoimaisen haastava tehtävä. Tämä on harmillista, kun peruutetusta junasta saa tiedon vasta kun matkan on maksanut ja odottaa laiturilla junaa, jota ei koskaan tule. Huolimatta Olutmaisterin rikkaalla ja monisanaisella varustetusta palautekirjeestä, junayhtiö ei suostunut asiasta aiheutunutta henkistä vaivaa korvaamaan. Vaikka taisivat tietääkin, että Olutmaisterilla henkistä vaivaa on ollut jo syntymästä asti, vetosivat kohteliaasti pieneen pränttiin jossain kotisivun kulmassa.

Kuitenkin silloin, kun juna tulee, se on yleensä ihan huoleton ja nopea kulkuneuvo. Laiturilla voi myös olla täysin huoletta, koska junayhtiö on päättänyt palkata asemalle henkilön, joka seisoo junan vieressä...


...ja puhaltaa pilliin sen lähtiessä. Vaikuttavaa. Kaverin palkalla olisi varmaan saanut aika hienot informaatiotaulut ympäri asemaa.

Kun junaan pääsee, saattaa teknologiaan tottunutta Suomipoikaa ihmetyttää junayhtiön varausjärjestelmä. Joissain junissa on "hieno" digitaalinäyttö, joka kertoo mitkä penkit ovat varattuja millekin välille. Vanhemmissa junissa (sekä aamujunissa, joiden digitaalijärjestelmää pisamanaama ei osaa päivittää yön tunteina) kyseinen järjestelmä hoidetaan hieman perinteisemmin keinoin:


Ja tämä siis maassa, jossa, jos ei ihan rautateitä keksitty, niin ainakin oltiin kyseisen tekniikan edelläkävijöitä maailmassa!!

Jatketaan liikenneaiheilla. Kun olimme edustamassa työpaikkaa asiakkaan järjestämässä jalkapalloturnauksessa, järjestäjät päättivät raahata kaikki härpäkkeet lopuksi helvettiin rekalla.

Jep, jäihän se rekka tohon mäkeen kiinni. Valitan huonoa kuvaa, mutta käytännössä tuo rekka on junnannut tuossa 3% nousun mäessä joku tunnin niin pahasti, että savu nousee koneesta ja kytkin haisee Lontooseen asti.


Suomen talvessa liukastelleena, teki mieli mennä kertomaan, että vaikka kuinka painaa kaasua, niin ei yhtään pito parane. Sen sijaan kuitenkin otin pari neuvoa-antavaa, sekä valokuvan.

Seuraavaksi kaverit saivat päähän alkaa hinaamaan rekkaa toisella autolla, joka johti kahteen savuamaan moottoriin, eikä minkäälaisiin tuloksiin. Lopuksi menetin mielenkiinnon ja ilmeisesti jossain vaiheessa autot saatiin mäestä ylös kun ei niitä enää aamukrapuloissa siinä näkynyt.

Brittiläisellä rekkakuskilla ei ainoastaan ole kovat halut ajaa ylös mäkiä rekalla, vaan myös ohittaa toisia rekkoja mäissä. Alla oleva kuva on poiminta Skotlanninmatkaltamme. Ennen tilannetta, me ja takanamme oleva massiivinen jono oltiin hurruutettu rekkojen takana jo aikamme. Kun ohituskaista vihdoin tuli, niin eiköhän ensimmäisenä lähe toi viimenen rekka painaa kaikista muista ohi, ylämäessä. Siinähän se ohituskaista sitten kuluikin.


No eiköhän se riitä taas paikallisesta liikenteestä.

Tästäkin aiheesta olen joskus tarinaa kirjoitellut, mutta aina on hyvä palauttaa mieleen brittiläinen SÄHKÖLLÄ toimiva suihku. Vessan valokatkaisijan vieressä on sellainen julmettu punainen power-kytkin, jota painamalla voimasuihkuun (=Power Shower) saa valot. Voimasuihkun nimellä ei muuten sitten ole mitään tekemistä vedenpaineen kanssa.


Sitten vaan painetaan napista ja säädetään lämpötila. Flow control-kytkimellä ei tee yhtään mitään, kun suurimmallakin asetuksella suihku on vain juuri ja juuri miellyttävä. Hassua kuitenkin on, että alla olevasta toisesta hanasta, jolla kylpyamme on tarkoitus täyttää, tulee vettä niin perkeleesti. Saanko esitellä, The Power Shower:


Nyt onkin tullut kirjoitettua niin paljon, että jos tässä vaiheessa vielä joku raakile lukee tätä, niin voi ihailla tähän loppuun Edinburghin komeita maisemia Arthur's Seat nimiseltä kukkulalta, joka sijaitsee aivan keskustan kupeessa.

Kuva ei kerro koko totuutta, mutta kun katsoo tarkkaan, niin huomaa tuolla keskellä mäkeä olevan jengiä kiipeämässä huipulle. Antaa vähän parempaa perspektiiviä.

Ihan tähän loppuun totean vain, että nyt on sitten firma virallisesti myyty. Kuvassa pääkonttori:


Cheers!