Google

sunnuntaina, kesäkuuta 14, 2009

Kunnon kankkunen pitkästä aikaa

Morjens,

Lyhyt päivitys padolta. Salibandyseuran kauden päättäjäiset järjestettiin poikavetoisella porukalla (vaikka joukkueessa on myös seka- ja naisten joukkue). Säät oli kohdillaan ja olutta riitti. Pitkästä aikaa kunnon kankkunen. Onneksi aurinko ei paista niin ei tule huonoa omatuntoa, tosin kun ei ole avannut verhoja lainkaan, niin vaikea sanoa paistaako vai sataako. Jokatapauksessa Heinäkenkä virtasi ja mukavaa oli.

Tässä pari kuvaa lauantailta.

Kaasu ladattuna piknikkiä varten:



Keli oli kohdillaan:
Tässä on kyseessä naapurimaan vammainen gay-versio ihka-aidosta mökkipeli Mölkystä:


Salibandystä puheenollen, Olutmaisterin nilkka pamahti aika pahasti tuossa toissa viikolla. Viikon levon jälkeen nilkka näytti pahalta, mutta tuntui hyvältä (vähän kuin pimppa), joten päätin kokeilla kestoa torstain treeneissä. Ei kestänyt ja meni uudestaan. Tässä lopputulos:


Olen kyllä aina tiennyt omaavani pienen monon, mutta näin valokuvasta katsottuna, etenkin mukavasti turvonneena, on kyllä aikamoiset tuppujalat. No kyllä niillä ainakin kovaa pääsee.

Näihin tuppujalkaisiin tunnelmiin. Mukavaa alkavaa viikkoa!


Ps. Olutmaisterin juhannussuunnitelmat ajaa herran Suomeen makkaranpaistoon 1,5 viikoksi, joten varmaankaan tämän kuun aikana ei hirveästi päivityksiä ole luvassa, ellei härmässä tapahdu jotain mahtavaa ja mullistavaa, mikä on varsin epätodennäköistä.

Ps2. Meinasi taas unohtua...Mielestäni Hollannissa on hassua, että Weeds ohjelman tauolla tulee aina mainosten alussa ja lopussa Hasis, hamppu ja Marihuana museon mainos. Hassua, eikö olekin?

lauantaina, kesäkuuta 06, 2009

Päivitykset padolta

Heipparallaa!

Lupauksista huolimatta pari viikkoa on taas kulunut viime päivityksestä. Mitään maata mullistavaa ei ole tapahtunut; viikolla menee pitkään duunissa ja viikonloppuisin olen ottanut relaa, eikä ole jaksanut lähteä hippoihin. Näin saattaa käydä tänäänkin.

Meinasin kuolla tuossa männäviikolla kun annoin "kaasulle" kyytiä pitkin kanaalien pientareita, ollessani (yllätten) myöhässä futistreeneistä. Painelin siis jotain vähintään yhdeksääkymppiä vihreistä valoista kun joku teiniräppäri, ilmeisesti häikäistyneenä joko omista blingeistään tai sitten Olutmaisterin pyöräilytaidoista, kääntyi suoraan eteen. "Kaasu" vinkaisi käskystä jättäen noin neljä metriä mustaa viivaa. Räppärin kalansilmät kääntyivät ympäri ja räkä lensi suusta kun hän ähkyi jotain paikallisella kielellä. Tarjosin omat kommenttini takaisin selkeällä Lontoolla kansainvälisten käsimerkkien saattelemana ja jatkoin matkaa...olinhan myöhässä.

Kyseessä oli viimeiset futistreenit, joten Olutmaisterin ura puukenkämaan jalkapallotähtenä saa ainakin toistaiseksi odottaa elokuuhun asti. Jotenkin hassua, että härmää ja muita pohjoisia naapureitamme lukuunottamatta, Euroopassa jalkapalloa pelataan talvella. Briteissäkin on niin vitun hyvä keli ympäri vuoden, että juuri kesällä, kun aurinko lämmittää elohopeat hädintuskin 20 asteen pintaan, ei kuningaspalloa pelata lainkaan. Espanjassa tämän vielä ymmärtää, kun kesälämmöt nousevat yli 40 asteen. Eiköhän padollakin kuitenkin jotain puistofutiksia kesänmittaan järjestetä.

Salibandykin on tauolla, mutta kesällä sentään treenataan, niin, ja reissataan pelaamaan Espanjan maajoukkuetta vastaan. Turnauksiakin olisi, mutta ne sattuvat Olutmaisterin kalenterin varattuihin viikonloppuihin.

Daami oli käymässä viime viikonloppuna ja käväistiin itä-rannikolla nauttimassa Atlantin auringosta sekä eläintarhassa katsomassa...eläimiä. Matkalla törmättiin muun muassa

masentuneeseen orankiin

hassuihin ankkoihin

ronsuihin

jellonien ruoka-aikaan

ISOJEN perhosten ruokailuhetkeen

Hipon hamppipesuun

seisoihin liskoihin

...ja vielä isompiin liskoihin

Säät on Damissa ollut kohdillaan ja niistä on tullut nautittua. Olutmaisterin lakananvalkoiseen pintaan on tullut jopa rusketusraidat (siis ihan oikeaa rusketusta), mikä on jo aikamoinen saavutus "vuoden rapupalkinnon" monta vuotta peräkkäin voittaneelta.


Jälkimmäiset kuvat ovat paikasta nimeltä Wijk ann zee, joka sijaitsee varsin kapean Hollannin itä-rannikolla. Kyseiseen paikkaan pääsee Damista 30 minuutin pikapaattikyydillä, parilla kanaalin ylityksellä ja hetken pyöräilyllä.

Viimeksi taisi unohtua lanseeraamani "Hollannissa on hassua" lööppi, joten tarjoilen tällä kertaa teille arvon lukijoille kaksi herkkua:

Mielestäni Hollannissa on hassua muuttaa. Koska asuntoja täällä on aikanaan verotettu asunnon julkisivun pinta-alan mukaan, on talot tehty hyvin kapeiksi. Tästä syystä ovet ja rappukäytävät ovat äärimmäisen kapeat ja niistä on täysin turha kuvitella rahtaavansa sohvaa, parisängystä puhumattakaan. Siksi kikkaratukka on keksinyt oivat tavan kuljettaa tavaroita asuntoihin:


Jokaisen talon katolla on tuollainen koukku, josta sitten muutaman naru-jeesusteippi-virityksen avulla roudataan kamat ikkunan kautta sisään. Tervetuloa muuttamaan!

Hollannissa on myös hassua polkupyörien parkkeeraaminen. Olen asiasta jo tainnut täällä blogillakin kirjoitella muutamaan otteeseen, mutta sen verran käsittämätön määrä kaksipyöräisiä täällä Damissakin on, että ei sitä kirjoitusten tai kuvien perusteella käsitä. Asiasta antanee käsitystä se, että Hollannissa varastetaan vuosittain 750 000 pyörää.

Koska pyöriä on paljon, eivätkä sporttiset nederlanderitkaan pyöräile 24/7, on näille "Kaasun" kaimoille löydyttävä riittävästi parkkitilaa. Tila, on yksi asia, jota Amsterdamissa ei ole, joten hyppyritukka on ratkonut asioita useilla eri tavoilla; 1) pyörätelineitä ja muunlaisia lukitsemisen helpottavia häkkyröitä on joka paikassa 2) pohjakerrosten asuntoja on muutettu pyöräparkeiksi 3) suosituilla paikoilla, kuten rautatieasemalla on 4-5 kerroksinen pyöräparkkihalli. Kuitenkin vaihtoehdoista ehkä hassuin, on 4) kanaaleihin rakennetut pyöräparkkilautat.


Näitä lauttoja on pitkin kaupunkia, ja vain tähän yhteen tarkoitukseen. Hassua. Pyörän lukitseminen on Damissa kuitenkin elintärkeää, mikäli meinaa säilyttää pyöränsä. Jos sitä ei kukaan varasta, niin piparilta kylmäksi jäänyt pilvipäinen nederlanderi heittää sen varmasti kanaaliin, ellei menopeliään ole kiinnittänyt mihinkään.

Näin tällä kertaa. Mukavaa alkukesää!

-Olutmaisteri