A-luokan viikonloppu

Mo!

Nyt on Olutmaisterilla ollut niin kiirettä, että ei ole kerinnyt blogia kirjoittelemaan lainkaan. Oli tuossa 1½ viikon jakso, jonka aikana kävi muutama eri kaveri kylässä ja kaikkina muina iltoina oli jotain äksöniä firman tai duunikavereiden puolesta. Olutta on tullut juotua niin paljon, että ei kehtaa edes määriä arvata, saati kertoa, ettei mene äipältä salaatit väärään kurkkuun jos se vaikka lukee tätä. Tuloksena parin päivän närästys ja muutama sentti lisää vyötärölle.

Sunnuntaina oli mielessä käydä hikoilemassa kaikki pois, mutta parinkymmenen minuutin imurointitaistelu Daisonin kanssa nostatti sen verran vitutuskäyrää ja hikikarpaloa otsikkoon, että päätin suosiolla unohtaa muun fyysisen liikunnan. Dysonilla ajellessa saa tosin hyvää liikuntaa kun joutuu siirtelemään huonekaluja sen sijaan, että saisi imurin mahtumaan mihinkään väliin. Urheilua sekin.

Aloitetaan toissa viikonlopusta, jolloin Olutmaisterin huudeille saapui kaksi ystävää Suomesta makumatkalle. Nimettäköön heidät nyt vaikka Mursuksi ja Melamieheksi. Pojat saapuivat kylään perjantaina ja välittömästi työpäivän päätyttyä suuntasimme makumatkan ensimmäiselle etapille: Tynnyrioluille. Vastoin odotuksia, tuote oli hitti ja niitä mukillisia tulikin sitten viikonlopun aikana juotua ihan useampia.

Ilta jatkui varsin myöhään ja Suomalaiseen tapaan oli tietenkin vedettävä vielä kämpilläkin niin kauan kuin jaksoi. Olutmaisteri oli onneksi vetänyt edellispäivänä ässän hihasta ja raahannut töistä pari laatikollista erikoisoluita valmiiksi jääkaappiin.

Aamulla veri- ja muiden erikoismakkaroiden siivittämän brittiaamiaisen jälkeen suunnattiin kohti kulmilla sijaitsevaa potkupallojoukkueen kotiareenaa tarkistamaan paikallisjoukkue Heartsin edesottamuksia liigajohtaja Celticiä vastaan. Peli päättyi tasan, eikä edes ollut kovin erikoinen. Sen sijaan suurta huvia makumatkailijoille tarjosi ympärillä istuvat katutappelijan näköiset Hearts-fanit. Istuimme nimittäin Celticin fanikatsomon välittömässä läheisyydessä. Opimme paljon uusia kirosanoja ja rumia lauluja.

Meinasimme mainita huutelijoille, että mielestämme heidän kielenkäyttönsä ja käytöksensä ei sovi lainkaan jalkapallokentille ja on loukkaavaa muita katsojia sekä vierailevia faneja kohtaan...NOT! Pitkään aikaan ei ole niin hauskaa ollut urheilutapahtumassa. Kuvissa Celtic-fanit huutelevat ensin ja sitten tasoituksen jälkeen kotikatsomon pojat vastaavat pyyntöön. Melamieskin lähes loukkaantui saadessaan kolikosta päähän. Ilmeisesti Celticin poikia ei innostanut pari minuuttia ennen loppua pilkusta tullut tasoitus.

Celtic-fanit oli iloisen oloisia veikkoja. Jos zoomiominaisuus on käytettävissä, niin tarkentakaa erityisen potkupallofanin näköiseen valkoverkkariseen läskiin takavasemmalla.

Kyllä kotikatsomossakin osataan. Tasoituksen jälkeen on hyvä huudella, laulaa likaisia lauluja sekä osoitella sormella.

Ottelun jälkeen jatkettiin matkaa suoraan kaupungille turisteilemaan. Jätetään ne tarinat Lonely Planetille. Illalla paineltiin itäisimpään Edinburghiin syömään Haggista. Erittäin tunnelmallisessa paikassa sai hyvää palvelua ja laadukasta tynnyriolutta...useita mukeja. Valitettavasti illan kohokohta, eli Haggis, ei ihan osunut kohdilleen, vaikka oli kyllä aika hyvää silti. Toisaalta, mitä lampaanmahassa valmistetusta sisälmysruoasta voi odottaa? Alkuoletusten vastaisesti Melamieskin veti melkein koko lautasellisen ja kehui makuelämystä. Toisaalta, eihän Haggiksessa ole sipulia, eikä ketsuppia.

Useita oluita myöhemmin mentiin käymään Olutmaisterin kollegan tupareissa juomassa kaljat pois ja pian oluiden loputtua jatkettiinkin kohteliaasti matkaa. Perussuomalaista roskismeininkiä! Tehtävä: Etsi kuvasta kaksi suomalaista.

Yllätys! Sosiaaliset roskissuomalaiset keskittyy juttelun sijaan asian ytimeen. Syömiseen ja kepukkaan, mikä ei kyllä suinkaan ole väärin.

Ilta päättyi onnellisesti tsekkiläiseen diskopubiluolaan, jossa Melamies viihdytti muuta seurakuntaa herralle tutulla tyylillään. Valitettavasti pitkään hehkutettu makumatkan seuraava kohokohta, friteetattu Mars-patukka, jäi syömättä, kun ulkobriteillä (=kalaperunaravintolan karvakäsillä) ei leikkaa sen vertaa, että tajuasi pitää Marspatukka-kalaperuna-ravintolaa auki vuorokauden ja viikon kiireisimpään aikaan, lauantaiyönä 03.00. Ei oo apinoille tullu mieleen, että jollekin vois pari friteerattua pizzaa maistua, taikka kenties Haggistäytetty kanafile. Toinen illan ongelma oli taksin löytäminen. Miksiköhän??

Roskikset merkkaa reviiriä.

Jälleen makumatkalle tyypilliseen tapaan jatkettiin iltaa Olutmaisterin luukussa. Miesvahvuus tosin heikkeni heti lähtöönsä, kun muutaman korahduksen jälkeen nukkumatti otti niskalenkin Melamiehestä. Mursulle kepukka sen sijaan maistui.

Makumatkailijoiden mustalaisleiri. Kippis!

Melamiehessä on kyllä viihdyttäjän vikaa, vaikka ei poika sitä itse usein tiedäkään. Kyllä muutaman tirskahduksen joutui päästämään, kun kaveri hetken tuolilla nuokuttuaan päätti ottaa leppoisamman asennon ja rysäytti pää edellä vaaka-asentoon. Ei tosin tietoisesti, onneksi.

Melamies pötköttää. Go Hearts Go!

Nauraminen kun on raskasta hommaa ja kuluttaa paljon energiaa, päätimme Mursun kanssa paistaa pienet yöpalapekonit. Emme ole ihan varmoja mitä tapahtui, mutta keittiössä haisi noin viikon verran pekoni. Pöperöt kyllä maistui erinomaisesti.

"Aamulla", kello kahden aikaan herättyämme, suunnistimme Pizza Hutin kautta Golf-kapakkiin. Tarkoitus oli lätkiä homopalloa noin tunnin verran, mutta koska peli valitettavasti on vaan niin hauska, päädyimme makumatkan päätteeksi tuhlaamaan poikien ylimääräiset punnat 5,5 tunnin simulaattorigolffisessioon. Tuon kun kertoo 20 punnan tuntihinnalla ja ynnää 5,5 tunnin oluet päälle, ei session jälkeen ollut enää lainkaan niin montaa ylimääräistä puntaa. Makumatkailijoiden puolustukseksi täytyy tässä vaiheessa todeta, että simulaattorigolfissa on turha homostelu, eli typerät vaatteet, käveleminen ja pallojen etsiminen jätetty pois. Sen sijaan muille naureskelun ohessa voi taka-alalla siemailla rauhassa laatuolutta.

Mursu vauhdissa. Koska Golfissa kauimpana reiästä oleva lyö aina ensin, sai Mursu noin 3 kertaa mailapeliguruja enemmän harjoitusta.

Voittajana maaliin kaulan mitalla selvisi Olutmaisteri. Loppuposeeraus, ja viikonloppu oli pulkassa!

Kirjoitan muista viime viikon närästystä aiheuttaneista kokemuksista paremmalla ajalla tällä viikolla...