Erittäin poliittista

MO!

Pari juttua on noussut Olutmaisterin päähän oluen lisäksi viimeisen viikon aikana.

Aloitetaan monetaarisista asioista. Jos joku sattuu selailemaan Hesarista muitakin kuin sarjakuvia ja teeveeohjelmia, hän on saattanut viimeaikoina huomata äkillisen pudotuksen saarivaltion supervaluutassa, punnassa. Kun aloitin maisteriohjelman, yhdellä puntarahalla sai tarkalleen 1,48 euroa. Nyt punta on pudonnut ennätysvauhtia ja kävi tuossa yksi päivä kurssissa, jolla Euroopan rahaa sai enää 1,31 kappaletta.

Monelle härmäläiselle tämä kuulostaa yli-innostuneen diplomi-insinöörin pätöpuheilta. No, sitähän se onkin, mutta koska diplomi-insinööriksi ei pääse ilman pitkää matematiikkaa, pystyn kertomaan teille miksi tämä kiinnostaa minua:

Lasketaan ensin tuo puntakurssin erotus. Saadaan 1,48 - 1,31 = 0,17 euroa, helppoa, eikö? Voidaan siis todeta, että jokaista tienaamaani puntaa kohtaan, häviän eurorahaan verrattuna 0,17€.

Siirtykäämme vaikeampiin laskutehtäviin, kertolaskuihin. Jos oletetaan Olutmaisterin vuosipalkaksi vaikkapa jotain 20-25 kilopunnan väliltä, voidaan suorittaa kaksi laskutehtävää:

0,17 x 20 000 = 3 400
0,17 x 25 000 = 4 250

Näistä luvuista voimme ilman pitkää matematiikkaakin todeta, että Olutmaisterin vuosipalkka euroissa on pudonnut 3400-4250 €. Tällähän ei niin pitkään ole merkitystä, kun pysyn tällä saarella. Valitettavasti placement lähenee loppuaan ja jopa tulo Suomeen saattaa olla mahdollinen, jolloin ero luonnollisesti toteutuu, koska saan palkkani punnissa. No sitten tärpötellään 283-354 egeä vähemmän kuussa. Sellaista. Kiitos Frikles kun et ole liittynyt tähän hienoon manner-Euroopan rahaliittoon säilyttääksesi oman, itsenäisen ja vahvan punnan.

Toinen Olutmaisteria huvittanut asia löytyi tämän päivän Hesarista, tai oikeastaan HS nettisivuilta. Olutmaisteri ei yleensä ota kantaa median kirjoituksiin tai politiikkaan, mutta lukaiskaapa nuo uutiset niin jutellaan sitten vähän lisää:

Hesarista

Digitodaysta

Jotta sellaista on Herra Määttä Joensuusta päättänyt tehdä yhdessä ministeriöiden kanssa. Voi jeesuksen pallit sanon minä! Minkähänlaisissa koiruohotumuissa pojat on noita juttujaan kirjotelleet. Olisi mielenkiintoista nähdä jonkinnäköinen kaavio tästä hänen "pyramidistaan". Ilmeisesti Määtän mielestä pokerisaitit ovat riistoloita, jossa osaamattomat vasten tahtoaan koukutetaan tähän pirun riivaamaan peliin ja sitten palkattujen huippupelaajien toimesta viedään palkka, elatusmaksut ja lapset, vaimohan pettääkin jo valmiiksi.

Kyllä pokerissa periaate on se, että hyvät pelaajat voittaa ja huonot häviää. Pelitalot tarjoavat paikan tälle transaktiolle ja ottavat siivun välistä, ihan kuin mikä tahansa laillisesti toimiva bisnes tuottaakseen tulosta. Määtällä on nyt mennyt puuro ja vellit sekaisin. Toki saiteilla käy sponsoroituja huippupelaajia, jotka aivan varmasti nyhtävät kaikilta muilta rahat ja varmasti markkinoinnissakin käytetään kaiken maailman kyseenalaisia peliriippuvaisia suosimattomia "komissio"-järjestelmiä, mutta eiköhän tässä nyt kuitenkin yritetä keksiä uutta hälyä peittämään ongelman todelliset syyt: kolikkopelit.

Kansallisia peliyhtiöitämme ei "yllättäen" ole sanallakaan mainittu kyseisessä kirjoitelmassa, ja tuskin lakiehdotuksessakaan. Kuten Strang jälkimmäisessä artikkelissa huomauttaa, 80 % Peluuriin soittavien ongelmista johtuu nimenomaan kolikkopeleistä. Olisi myös tosiaan mukava nähdä kuinka valtio käsittelisi Lottopalautukset kun humalassa vetonsa lyöneet hakisivat maanantaikohmeloissaan lanttinsa takaisin. Voisin tässä lainata erästä elokuvaa sanomalla, että "Vituttaa nämä herrojen metkut!" Iso-velivaltio Suomi taas vauhdissa!

"Pokerin ikiaikaiset säännöt kun edellyttävät, että kaikki pöytään tulijat myös maksavat hävitessään." No älä saatana! Uhkapeleissä yleensä on tapana, että jonkun/joidenkin täytyy hävitä, jotta toiset voi voittaa. Siitä lienee nimen osa "uhka", joka viittaa vaaraan, joka tähän "peliin" liittyy. Eiköhän muuteta nämä "ikiaikaiset" säännöt niin, että huoneesta poistuttaessa, jaetaan rahat kaikille takaisin.

"Määtän mukaan tämän kaltaista lakia ei ole vielä missään päin maailmaa." No helevetti. Kyllähän tänne täytyy sitten yksi tuollainen saada välittömästi. Erinomainen peruste uudelle lakialoitteelle.

Määttä ei suinkaan suitsi pelaamista, mutta on sitä mieltä, että esimerkiksi jurrissa pelattu lantti kuuluisi saada takaisin. Onhan humalassa olo oikeudessakin lieventävä asianhaara, joten ehkäpä Määtällä on pointti tässä. NOT! Tässä voitaisiin harkita sellaisen alkometrin asentamista kuten autoihin suunnitellaan. Ennen peliä pitäisi puhaltaa pilliin ja jos on humalassa, ei saa pelata, tai vastaavasti voisi pelin jälkeen saada rahansa takaisin.

Kyllä se vaan niin on, että näitä ongelmaisia "pyramidin pohjalla" olevia ihmisiä löytyy aina ja monen aiheen saralta (alkoholibisneksessäkään ei ihan uusi juttu ole tuo). Aina ongelma ei vain valitettavasti ratkea kieltämällä. Joskus täytyy miettiä, olisiko ongelma jossain syvemmällä? Tähän minulla ei ole ratkaisua, eikä näköjään Määtälläkään.

Jos nyt kuitenkin otetaan kissa pöydälle ja ollaan realisteja. Laki tuskin tulee toteutumaan ja ehdotelmalla ei varmaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että helvetin kannattava 150 miljoonan euron nettipokeribisnes ei tuota valtiolle latiakaan. Vituttais muakin! En ole itse pelaaja ja vetoakin lyön satunnaisesti, siksi pysyn olutbisneksessä, joka näköjään on nettipeliongelmankin takana. Onneksi tarjoamme myös lohtua, ainakin tuopin pohjalta.

No nyt meni kyllä niin poliittiseksi että. Ennen kuin rupean odottelemaan soittoja vaimoilta ja lapsilta, joiden kodit on pelattu humalassa, palaan vielä lopuksi vähän konkreettisempiin olutasioihin.

Suoritin olutmaistelukurssin neljästä osuudesta kolmannen eilen. Kurssi on mielenkiintoinen ja todistaa faktan, että maisteleminen on helppoa, mutta makujen tunnistaminen ja ymmärtäminen saatanan vaikeaa. Kurssin kolmas osuus oli myös toistaiseksi vähiten miellyttävä. Luvassa oli nimittäin sivumaut oluessa. Niiden kuvaukset huonosti käännettynä kertovat hieman makuelämyksistä; voine/rasvainen, metallinen, kliininen jne...

Sivumakujen tunnistaminen osoittautui kurssin toistaiseksi helpoimmaksi osuudeksi. Olenhan aikaisemmin oluthanamekaanikon hommissa maistellut yhtä sun toista Suomi-baarin hanasta tulevaa vähemmän tuoretta tavaraa. Mikäpä olisi parempaa kuin sellainen kuukauden vanha viikonlopun yli hanassa seissyt huoneenlämpöinen olut. Siinä alkaa Lapin Kultakin saamaan jo vähän makua!