Juhlia ja yrityskauppoja

Olin viime viikolla viettämässä myöhäisiä joulujuhlia. Päätettiin tiimin kanssa pitää yhteiset kekkerit kaikkien toimittajien kanssa sen sijaan, että huorataan joka helvetin juhlissa pitkin joulukuuta. Täällähän joulu tarkoittaa Suomen vappua: Typeriä hattuja ja niitä ärsyttäviä pieniä paukkushampanjapulloja. Firman virallisissa kekkereissä Joulukuussa oli myös tonttulakkeja. Kuusista tai pukeista ei ollut tietoa.

Olutmaisterihan täytti vuosia tässä kuluneen viikon aikana. Kiitos kiitos! Vietin yhteisiä synttärikekkereitä kollegan kanssa. Kerättiin hyvä porukka duunista ja painettiin 23 henkisen poppoon kanssa Karting radalle. Ajaahan näistä pisamanaamoista ei monikaan osaa. Vielä kun saatais jäätä alle niin tulis hauskaa. Alkukilpailuita jokainen sai ajaa viisi kappaletta ja niistä sai pinnoja sijoituksen mukaan. Parhaat 12 pääsivät loppufinaaleihin. Hienosti järkätty juttu ja vimpan päälle oli kaikki sydeemit ajanottoa ja tulosmonitoreita myöten radalla. Hintaa lystinpidolle tuli 35 puntaa mieheen, eli ei paha lainkaan ajomäärään nähden.

Synttäri-iltaa vietettiin yhdessä baarissa noin 30-40 hengen voimin. Illan kohokohta oli kun yksi piukee paikallinen kunttu tuli tuohtuneena nojailemaan siihen toisen kerroksen kaiteeseen meidän viereen ja näytti hieman itsemurha-aikeiselta. Siihen kollega sitten totesi hiljaa, että "don't jump". Homman huumorihan perustuu siihen, että tämä kaide oli noin 1m korkeudessa alemmasta baaritasosta.

Itsehän repesin kollegan kommenttiin täysin ja kyseinen neitokainen ei tästä tykännyt lainkaan. Kuuntelin siinä sitten hetken aikaa Skottilaista avautumista naureskellen. Hetkeä myöhemmin päästiin itse kohokohtaan, kun samainen kunttu otti cat-fightia ystävänsä kanssa pihalla kovaan ääneen. Hieman tukevamman oloinen kaveri koitti kovasti vakuutella neitokaiselle olevansa hänen ystävä ja ihmetteli suuresti miksi häneen yritetään käydä kiinni. Tarinassa on opetus: Älä käy kiinni kookkaampiin ystäviisi, etenkään kännissä. Tilanne nimittäin päättyi kun tämä kookkaampi ystävä kumosi mimmin noin metrin korkuisen aidan yli suoraan ajoradalle sen näköisellä judoliikkeellä, että Olutmaisteriakin alkoi pelottaa siinä määrin, että vetäydyimme hieman syvemmälle kulman taakse, josta olimme tilannetta hihitellen seurailleet, sen sijaan, että olisimme menneet väliin auttamaan. Lopuksi baarin henkilökunta hoiti herrasmiehen tehtävän, jota itse olimme vältelleet. Hassu paikka tää Edinburrkki ja helvetin vahvoja nuo Skottimimmit, etenkin suuremmat.

Olikin sitten sellainen hedari aamulla, ettei heti tule mieleen vastaavaa lähimenneisyydestä, vaikka aika usein venähtää viikonloppuillat pitkäksi. Ei kuitenkaan mitään, mitä muutama tabletti, Berocca ja krapulapöperö ei parantaisi. Maanantaina kävin Lontoossa ja jälleen kerran palaverin pituus puolittui kun kone oli 3 tuntia myöhässä Heathrown sumun takia. On se nyt saatana kun ei osata kenttää rakentaa silleen, että ei jokaisen koneeseen lentäneen kärpäsen takia tartte perua puolia lentoja ja myöhäistää loppuja. Kavereilla tulee leijaa taivaalta 1300 kappaletta päivässä ja pojilla on maailman kiireisimmällä lentokentällä kokonaista kaksi vitun kiitorataa. Nopea matemaattinen toimitus kertoo meille, että jos koneita tulisi alas tasaisesti ympäri vuorokauden, räpsyjen väli olisi 66 sekuntia (tuplat per kiitorata). Kohtalaista haipakkaa siis, ja faktahan on, että ne koneet eivät tule sieltä tasaisesti. Ilmeisesti Frikles ei osaa joko matematiikkaa tai kiitoratojen rakentamista.

Mennäänpäs hetkeksi tällä blogilla harvemmin tavattaviin vakavempiin asioihin. Maailman olutmarkkinoilla tapahtuu! Eikä välttämättä Olutmaisterin kannalta parhaita asioita. Viime viikolla nimittäin "varmistui", että Heineken ja Carlsberg ostavat Olutmaisterin työnantajan. Olutmaisterin silmissähän viliseen luonnollisesti vain maailman kartta täynnä Heinekenin logoja, mikä ei muuten ole lainkaan pöllömpi olut. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Olutmaisteriohjelma on nimittäin pääkonttorivetoinen ohjelma ja kun kauppa toteutuu, ei pääkonttorille ole enää tarvetta. Näin ollen ohjelma joko siirtyy Heinekenille tai Carlsbergille, tai lopetetaan kokonaan. Tässä vaiheessa kaikki on tietenkin vain spekulointia, mutta voi olla, että käyntitiheys Monster.comissa kasvaa tässä lähikuukausina :) Mobiilia työnhaun ammattilaistahan ei tällaiset asiat hetkauta suuntaan eikä toiseen, vituttaa vaan jo valmiiksi tämä seuraavan muutaman kuukauden venailu, ennen kuin kukaan tietää mitään varmasti.

En muista olenko jo asiasta maininnut enkä jaksa katsoa vanhoja viestejä, mutta olen siis jäämässä tänne Edinbroohon myös seuraavaksi ½ vuodeksi puuhastelemaan oluen internet-kaupan pariin. Katsotaan sitten mitä jatko tuo tullessaan. Kööpenhamina vai Amsterdam...valinta lienee aika helppo (täytynee kuitenkin ensin saada hallitus puoltamaan päätöstä, mikä tämän päiväisiin Skype-neuvotteluihin nojaten saattaakin olla pikkuisen odotettua kinkkisempi tehtävä)!

Palataas sitten taas vähän arkisempiin ja mukavampiin asioihin. Olin tänään ensimmäisessä virallisessa Profile tasting sessiossa. Niitä järjestetään oluen laadun testaamiseksi ja näin taataan, että vialliset erät huomataan ajoissa. Hajujen ja makujen perusteella voidaan aika tarkasti kertoa, mistä syyt todennäköisesti johtuvat. Mielestäni kaikki oluet olivat mainioita, luonnollisesti. Helvetin vaikeaa hommaa tosin. Kasvaa kyllä respekti maistajia kohtaan.

Birthday boys!

Lisäilen karting kuvia jossain vaiheessa, jos saan niitä joltain. Näillä eteenpäin!

Erittäin poliittista

MO!

Pari juttua on noussut Olutmaisterin päähän oluen lisäksi viimeisen viikon aikana.

Aloitetaan monetaarisista asioista. Jos joku sattuu selailemaan Hesarista muitakin kuin sarjakuvia ja teeveeohjelmia, hän on saattanut viimeaikoina huomata äkillisen pudotuksen saarivaltion supervaluutassa, punnassa. Kun aloitin maisteriohjelman, yhdellä puntarahalla sai tarkalleen 1,48 euroa. Nyt punta on pudonnut ennätysvauhtia ja kävi tuossa yksi päivä kurssissa, jolla Euroopan rahaa sai enää 1,31 kappaletta.

Monelle härmäläiselle tämä kuulostaa yli-innostuneen diplomi-insinöörin pätöpuheilta. No, sitähän se onkin, mutta koska diplomi-insinööriksi ei pääse ilman pitkää matematiikkaa, pystyn kertomaan teille miksi tämä kiinnostaa minua:

Lasketaan ensin tuo puntakurssin erotus. Saadaan 1,48 - 1,31 = 0,17 euroa, helppoa, eikö? Voidaan siis todeta, että jokaista tienaamaani puntaa kohtaan, häviän eurorahaan verrattuna 0,17€.

Siirtykäämme vaikeampiin laskutehtäviin, kertolaskuihin. Jos oletetaan Olutmaisterin vuosipalkaksi vaikkapa jotain 20-25 kilopunnan väliltä, voidaan suorittaa kaksi laskutehtävää:

0,17 x 20 000 = 3 400
0,17 x 25 000 = 4 250

Näistä luvuista voimme ilman pitkää matematiikkaakin todeta, että Olutmaisterin vuosipalkka euroissa on pudonnut 3400-4250 €. Tällähän ei niin pitkään ole merkitystä, kun pysyn tällä saarella. Valitettavasti placement lähenee loppuaan ja jopa tulo Suomeen saattaa olla mahdollinen, jolloin ero luonnollisesti toteutuu, koska saan palkkani punnissa. No sitten tärpötellään 283-354 egeä vähemmän kuussa. Sellaista. Kiitos Frikles kun et ole liittynyt tähän hienoon manner-Euroopan rahaliittoon säilyttääksesi oman, itsenäisen ja vahvan punnan.

Toinen Olutmaisteria huvittanut asia löytyi tämän päivän Hesarista, tai oikeastaan HS nettisivuilta. Olutmaisteri ei yleensä ota kantaa median kirjoituksiin tai politiikkaan, mutta lukaiskaapa nuo uutiset niin jutellaan sitten vähän lisää:

Hesarista

Digitodaysta

Jotta sellaista on Herra Määttä Joensuusta päättänyt tehdä yhdessä ministeriöiden kanssa. Voi jeesuksen pallit sanon minä! Minkähänlaisissa koiruohotumuissa pojat on noita juttujaan kirjotelleet. Olisi mielenkiintoista nähdä jonkinnäköinen kaavio tästä hänen "pyramidistaan". Ilmeisesti Määtän mielestä pokerisaitit ovat riistoloita, jossa osaamattomat vasten tahtoaan koukutetaan tähän pirun riivaamaan peliin ja sitten palkattujen huippupelaajien toimesta viedään palkka, elatusmaksut ja lapset, vaimohan pettääkin jo valmiiksi.

Kyllä pokerissa periaate on se, että hyvät pelaajat voittaa ja huonot häviää. Pelitalot tarjoavat paikan tälle transaktiolle ja ottavat siivun välistä, ihan kuin mikä tahansa laillisesti toimiva bisnes tuottaakseen tulosta. Määtällä on nyt mennyt puuro ja vellit sekaisin. Toki saiteilla käy sponsoroituja huippupelaajia, jotka aivan varmasti nyhtävät kaikilta muilta rahat ja varmasti markkinoinnissakin käytetään kaiken maailman kyseenalaisia peliriippuvaisia suosimattomia "komissio"-järjestelmiä, mutta eiköhän tässä nyt kuitenkin yritetä keksiä uutta hälyä peittämään ongelman todelliset syyt: kolikkopelit.

Kansallisia peliyhtiöitämme ei "yllättäen" ole sanallakaan mainittu kyseisessä kirjoitelmassa, ja tuskin lakiehdotuksessakaan. Kuten Strang jälkimmäisessä artikkelissa huomauttaa, 80 % Peluuriin soittavien ongelmista johtuu nimenomaan kolikkopeleistä. Olisi myös tosiaan mukava nähdä kuinka valtio käsittelisi Lottopalautukset kun humalassa vetonsa lyöneet hakisivat maanantaikohmeloissaan lanttinsa takaisin. Voisin tässä lainata erästä elokuvaa sanomalla, että "Vituttaa nämä herrojen metkut!" Iso-velivaltio Suomi taas vauhdissa!

"Pokerin ikiaikaiset säännöt kun edellyttävät, että kaikki pöytään tulijat myös maksavat hävitessään." No älä saatana! Uhkapeleissä yleensä on tapana, että jonkun/joidenkin täytyy hävitä, jotta toiset voi voittaa. Siitä lienee nimen osa "uhka", joka viittaa vaaraan, joka tähän "peliin" liittyy. Eiköhän muuteta nämä "ikiaikaiset" säännöt niin, että huoneesta poistuttaessa, jaetaan rahat kaikille takaisin.

"Määtän mukaan tämän kaltaista lakia ei ole vielä missään päin maailmaa." No helevetti. Kyllähän tänne täytyy sitten yksi tuollainen saada välittömästi. Erinomainen peruste uudelle lakialoitteelle.

Määttä ei suinkaan suitsi pelaamista, mutta on sitä mieltä, että esimerkiksi jurrissa pelattu lantti kuuluisi saada takaisin. Onhan humalassa olo oikeudessakin lieventävä asianhaara, joten ehkäpä Määtällä on pointti tässä. NOT! Tässä voitaisiin harkita sellaisen alkometrin asentamista kuten autoihin suunnitellaan. Ennen peliä pitäisi puhaltaa pilliin ja jos on humalassa, ei saa pelata, tai vastaavasti voisi pelin jälkeen saada rahansa takaisin.

Kyllä se vaan niin on, että näitä ongelmaisia "pyramidin pohjalla" olevia ihmisiä löytyy aina ja monen aiheen saralta (alkoholibisneksessäkään ei ihan uusi juttu ole tuo). Aina ongelma ei vain valitettavasti ratkea kieltämällä. Joskus täytyy miettiä, olisiko ongelma jossain syvemmällä? Tähän minulla ei ole ratkaisua, eikä näköjään Määtälläkään.

Jos nyt kuitenkin otetaan kissa pöydälle ja ollaan realisteja. Laki tuskin tulee toteutumaan ja ehdotelmalla ei varmaan ole mitään tekemistä sen kanssa, että helvetin kannattava 150 miljoonan euron nettipokeribisnes ei tuota valtiolle latiakaan. Vituttais muakin! En ole itse pelaaja ja vetoakin lyön satunnaisesti, siksi pysyn olutbisneksessä, joka näköjään on nettipeliongelmankin takana. Onneksi tarjoamme myös lohtua, ainakin tuopin pohjalta.

No nyt meni kyllä niin poliittiseksi että. Ennen kuin rupean odottelemaan soittoja vaimoilta ja lapsilta, joiden kodit on pelattu humalassa, palaan vielä lopuksi vähän konkreettisempiin olutasioihin.

Suoritin olutmaistelukurssin neljästä osuudesta kolmannen eilen. Kurssi on mielenkiintoinen ja todistaa faktan, että maisteleminen on helppoa, mutta makujen tunnistaminen ja ymmärtäminen saatanan vaikeaa. Kurssin kolmas osuus oli myös toistaiseksi vähiten miellyttävä. Luvassa oli nimittäin sivumaut oluessa. Niiden kuvaukset huonosti käännettynä kertovat hieman makuelämyksistä; voine/rasvainen, metallinen, kliininen jne...

Sivumakujen tunnistaminen osoittautui kurssin toistaiseksi helpoimmaksi osuudeksi. Olenhan aikaisemmin oluthanamekaanikon hommissa maistellut yhtä sun toista Suomi-baarin hanasta tulevaa vähemmän tuoretta tavaraa. Mikäpä olisi parempaa kuin sellainen kuukauden vanha viikonlopun yli hanassa seissyt huoneenlämpöinen olut. Siinä alkaa Lapin Kultakin saamaan jo vähän makua!